Remppahommia: maaliskuun alkupuolen palaverit

Jos aikaisemmin tuntui siltä, ettei meidän taloprojektit oikein edenneet, niin nyt yks kaks hurahtivat kaikki moottorit yhtäikaa käyntiin. Tämän nykyisen kodin myynti valokuvauksineen ja esittelyineen vyörähti liikkeelle sellaista tahtia, että kun ensimmäinen tarjous tuli jo esittelyä seuraavana päivänä, maanantaina, ja lopulta hyväksyimme sopivan perjantaina, olimme jo ehtineet kiihdyttää itsemme samaan vauhtiin ja aloimme valmistella asioita siihen pisteeseen, että ehtisimme uusien asukkaiden muuttokuorman alta pois niin äkkiä, kuin tarve vaatii. Vaikka se pistikin tunteilemaan.

Viime viikko oli hurja. Palavereja riitti.

Ongelmakohta alhaalla vasemmalla.

Maanantai. Alun perin vastaava rakennussuunnittelija tavattiin syyskuun alussa, sitten joulukuussa,
ja sitten ei enää tavoitettu. Etsittiin uusi, jonka kanssa tavattiin kuukausi sitten, palloteltiin livenä ja sähköpostitse toiveita ja realiteetteja ja paritaloon liittyviä lupa-asioita. Nyt tavattiin toisen kerran. Kuten ennalta arvattiin, suurimman ongelman tuottavat portaat tulevaan ala-alakertaan, tai niiden sovittelu rajatun kokoiseen eteiseen. Toisaalta asia, jota emme itse osanneet ollenkaan ennakoida, oli vintin kylmän puolen käyttöönottoon liittyen hätäpoistumistie eli tarpeeksi suuri ikkuna. Heiteltiin ideoita ja sovittiin, että palataan luonnosten valmistuttua asiaan loppuviikosta.

Illalla minä olin kokouksessa. Olin iloinen muusta ajateltavasta. Mies teki remppahommia.

Tiistai. Kävimme edellisenä viikonloppuna valitsemassa keittiön uuteen kotiin, jotta saataisiin yksi osa muuntelusta pois alta, ennen kuin asuisimme täysimittaisen remontin keskellä, ja koska kodista tehdyssä tarjouksessa esitettiin viimeiseksi kaupantekopäiväksi tämän kuun viimeistä ja luovutusajaksi kuukautta, ei kannattanut jäädä miettimään liikoja. Keittiösuunnittelija tuli siis nyt mittailemaan paikkoja ja viimeistelemään tilauksen. Toimituspäivä tulee olemaan viikolla 16.

Illalla Veera oli musikaalitreeneissä ja minä italiantunnilla. Mies hengaili Kertun kanssa. Sormet syyhysivät jonkun hyödyllisen tekemisen perään.

Keskiviikko. Välipäivä palavereista, pientä pakkailua. Itsehillintää: ennen kuin kauppasopimuksen allekirjoituspäivä on sovittu, ei tarvitse alkaa paiskoa tavaroita laatikoihin ihan kamalaa vauhtia.

Illalla Veeralla oli musikaalitreenit ja Mies kuntoili. Minä hengailin Kertun kanssa. Sormet syyhysivät jonkun hyödyllisen tekemisen perään.

Torstai. Välipäivä palavereista, pientä turhautumista. Pyykkivuoren kertymisen ihmettelyä: kylpyhuone oli toista päivää käyttökiellossa huomisen kuntokartoituksen vuoksi. Kaksiviikkoisen kirppispöydän tyhjennys: kahdesta viedystä laatikollisesta tavaraa takaisin tuli yksi - mihin nämä nyt sitten pitäisi laittaa?!

Illalla Veera esiintyi musikaalissa, minä ja Kerttu nautimme avajaishumusta. Mies teki remppahommia.

Perjantai. Kuntokartoitus kahdeltatoista. Siivousaamupäivä. Välittäjä saapuu. Ostaja saapuu. Kartoittajaa ei näy. Toivottavasti mitään ei ole sattunut, hehheh. Kartoittajaa ei saada kiinni meidän eikä toimiston vehkeillä. Toivottavasti mitään ei ole sattunut! Varttia vaille yksi kartoittajalta tulee viesti sairaalasta. Kartoitusta siirretään johonkin lähitulevaisuuteen. Itsehillintää on siis kerättävä vielä muutama päivä.

Piirustusluonnokset tulevat suunnittelijalta, joka on löytänyt ratkaisut kaikkiin ongelmiin. Vähän ajatustenvaihtoa. Seuraavalla viikolla saataisiin lopulliset versiot, ja sitten pallo siirtyisi jo byrokratian rattaisiin. Illalla Veera esiintyi musikaalissa ja minä ja isosisko ja Mummu istuimme katsomossa, Mies ja isoveli hengailivat Kertun kanssa.

Follow my blog with Bloglovin