Luontosynttärit Arkissa

http://www.pori.fi/kulttuuri/satakunnanmuseo/luontotaloarkki/info.html

Veeran seitsemänvuotiskaverisynttärit vietettiin Luontotalo Arkissa. Tämä mahdollisuus tuli esiin ihan yllättäen Arkkikäynnin yhteydessä herra Museomies Martin kanssa keskustellessa, mutta on siis yhtä lailla avoin kaikille, eikä vain niille, jotka jäävät höpöttelytaipumuksensa vuoksi suustaan kiinni erilaisissa tilanteissa.

Synttärivieraita oli seitsemän, ja sankari mukaan luettuna vilinää näytti tässä porukassa olevan ihan tarpeeksi (sankari ohjeisti äitinsä tiukkaan sävyyn pysymään paikalla juhlien ajan, mutta kuitenkin myös olemaan näkymätön ja kuulumaton, joten sivusta seuraaminen sujui ikään kuin hätäapukaikenvarana paikalla ollessa - minun hommani oli tuoda Veera paikalle vähän ennen muita vieraita ja varmistaa lopuksi, että lahjat ja muu omaisuus lähti meidän mukanamme kotiin). Sankari otti vieraat vastaan Martti adjutanttinaan Luontotalon kauniissa aulassa.

Ohjelmassa oli rintamerkkien tekoa söpöistä ja hurjista elukkakuvista, mm. hippiäisen (Regulus regulus) etsintää näyttelyn eläinten joukosta ja yleistä tutustumista talon antiin, ongintaa, villiä biletystä, tarjoilusta nauttimista ja lahjojen avaamista. Kaksi tuntia kului kuin siivillä. Äiti jutusteli henkilökunnan kanssa ja astui tarvittaessa takavasemmalle. Lapsi huusi (muutenkin paljon, ilosta, mutta) lopuksi, että oli ihan sairaan hienot synttärit! Moni vanhempi kertoi lastaan tuodessaan tai hakiessaan, ettei itse ole aikaisemmin talossa käynyt. Nytpä tulee sekin sitten korjattua, koska Arkki vie hyvin helposti pikkusormen: juhlijat tekevät varmasti comebackin aikuistensa kanssa.

Aikuisen näkökulmasta ihan sairaan hienoa oli se, että halutessaan kaiken tarjoilun olisi saanut paikan päältä, siis myös tuoreet leivonnaiset (nyt kyllä itse leivoin minttusuklaajuustokakun, josta kahdeksan lasta söi noin puolet, minkä jälkeen otin kakkulautasen mukana kotiin vielä iltakahvipalat ja jätin loput henkilökunnan nautittavaksi). Toivelistan sai toimittaa etukäteen. Veera toivoi kettukarkkeja ja hedelmäaakkosia, perussipsejä, mehua ja jaffaa, ja niitä paikalta myös löytyi. Ja dippiä. Kaikkea oli riittävästi. Juhlatila oli hienosti somistettu valoilla ja kankailla, ja seinälle heijastettavaksi oli löytynyt selittämättömästi pikku-Veeraa muistuttava otos. Osa ongintapalkinnoista ostettiin muualta, osa paikan päältä. Biisilistakin pyydettiin, ja sitä pohdittiin, ja lopulta neiti päätyi tämmöiseen:

LMFAO: Party Rock Anthem
JVG: Huominen on huomenna
Valovuosi: Aurinkokuningatar
Elastinen: Vahva
Tuuli: Kaksoisolento
Aurora: Runopoika
Aurora: Se soi
Pharrell Williams: Happy
Cheek: Sä huudat
Janna: Et sä mua määrää
Sanni: 2080-luvulla
Haloo Helsinki!: Beibi
Teflon Brothers: Maradona
Foo Fighters: Rope
JVG: Tarkenee
Antti Tuisku: Keinutaan

Kemuissa oli kivaa, mutta myös vähän salaisesti opettavaista, mikä minusta oli hyvä juttu. Martin pitkä pinna kestää bilekansaa uskomattoman hyvin, ja kasvatustieteellistä ymmärrystä löytyy kyllä, talossahan vierailee lapsiryhmiä jatkuvasti. Perushinta juhlille on 100€, mutta tarjoiluista maksetaan osallistujaa kohti vielä pieni hinta. En sano tätä ääneen, mutta halvalla lähtee.

Paitsi että tämä jäi korvamadoksi moneksi päivää: