tiistai 4. marraskuuta 2014

Nuoren emännän pyhäinpäiväbileet

Nyt tulee postausta pienellä viiveellä: joko on menossa maailman järkyttävin pikaflunssa, tai sitten viime viikon maanantaina neuvolassa saadut kolme rokotusta pistivät röörit täysin tukkoon. Kerttu oli sunnuntaina jo vähän ärsyttävän kitisevä ja halusi syliin koko ajan, ja maanantain vastainen yö meni ihan pipariksi, räkää riitti tukkimaan nenää ja kurkkua, eikä auttanut juoma, burana tai korkeampi tyyny kuin tunnin kerrallaan. Viime yö oli jo parempi, ja tänään 3h + 2h päikkäreiden jälkeen pikkutäti oli taas ihan normaalissa vauhdissa. Äidillä on palautuminen kestänyt vähän pidempään.

Pyhäinpäivä, niin. Kieltäydyn kutsumasta sitä Halloweeniksi, koska olemme Suomessa, ja minä arvostan kieliä niin paljon, että mielummin käytän sitä sanaa, joka on kullekin kielelle ja kulttuurille omempi.

Veeralla oli synttärit pari kuukautta sitten, ja koska pikkusiskon ansiosta täällä on jatkuvasti vähän sen tuntuista, että olisi lastenjuhlat käynnissä, ilmoitin hyvissä ajoin, että vakaumukseni vastaisesti juhlat järjestettäisiin kodin ulkopuolella. Vierasmäärää täytyi kuitenkin karsia, ja päästin sitten suustani, että "jos vaikka pidät sitten pyhäinpäiväbileet ja kutsut sinne ne kaverit, jotka ei nyt ole vieraslistalla". Olin ihan melkein siinä uskossa, että bileet pidettäisiin, mutta aikaa myöten ajatus jotenkin unohtui. Tai "unohtui". Kunnes viime viikolla tytär tulee ja ilmoittaa, että nyt sitten viikonloppuna olisi ne bileet.

Pahaäiti olisi tietysti todennut, että hitsi vie, ei nyt enää mitään ehdi järjestää, mutta kun nyt on tämä huomioi esikoisesi -projekti, en vaan pystynyt olemaan niin tyly. Varsinkin kun se tulee äitiinsä, ja ideoita sinkoilee ja visio on valmis jo ennen kuin ensimmäinen lause on saatu ilmoille, ja pettymys on suuri, jos joku toope toteaa, ettei muka ole mahdollista. Sovittiin, että bileet voidaan pitää, pienimmän vaivan taktiikalla.

Reunaehdot: kolme vierasta, kaksi tuntia, nuori emäntä itse järjestää ohjelman, tarjoiluvastaavan ei tarvitse lähteä erikseen kauppaan. Vieraiden äideille laitettiin tekstiviestikutsu edellisenä aamuna, muistutettiin ulkovaatteista ja taskulampuista. Juhlapäivän aamuna otettiin iso kassi ja laitettiin sinne kaikki sopiva kammotusrekvisiitta: noitakirjat, aavemaiset valot, roolivaatteita. Kaapista löytyi värillisillä karkeilla kuorrutettuja suklaamuffinsseja eli sopivasti paloiteltuina hämähäkinpesiä, samannäköisiä karkkeja eli hämähäkinmunia, nakkipaketin loppu pilkottiin puolikkaiksi, niistä leikattiin kynnet irti ja näin saadut irtosormet aseteltiin ketsuppi- eli verilammikkoon, viimeisestä tomaatista ja parista kananmunasta tehtiin myrkkysieniä (joita kukaan ei uskaltanut maistaa) ja suursuosion saavuttivat näkkileivän puolikkaat, joiden päälle leikkelin juustoviipaleista pääkalloja ja laitoin sääriluut kinkusta. Nämä koriin ja piknikliina mukaan.

Sunnuntai-iltana tytöt painuivat alakertaan, sitten ulos, sitten taas alakertaan ja karsealle piknikiltapalalle, ja sitten olikin jo kotiinmenoaika. Ja emäntä sai äidiltä osakseen suitsutusta hyvin hoidetuista juhlista.

PS. Edellisen päivän kehuista osa tuli siitä, kun äiti innostui kieltenopettajien yhdistyksen syyskokouksen sushikurssin innoittamana keittelemään puuroriisiä ja pilkkomaan kanaa ja kurkkua. Lapsi pyöritti niistä näppärästi hienot sushit, ihan elämänsä ekaa kertaa!

Follow my blog with Bloglovin

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti