Tervetuloa! Oltiin juuri vaihtamassa lakanoita, ja muutenkin on kamat vähän hyrskyn myrskyn, mutta tätähän tämä on. Otetaan ne stailatut sisustuslehtikuvat sitten myöhemmin, jos se tuntuu olennaiselta. Mutta nyt: näin elämme kahdessa kokonaisessa kerroksessa.
Aurinko paistaa kaikille portaikossa. Sen saa loistamaan sekä portaiden ala- että yläpäästä, mikä on yksi viime viikkoisen sähkösession lopputulemista. Vintin vanha ovi on nyt kovin likaisen ja käsittelyä kaipaavan näköinen. Käymme sen kimppuun, kun koemme tarvitsevamme puhdetöitä.
Tämä on nyt sitten se meidän uusi puoli. Tänne oli tarkoitus tehdä väliseinä, jonka toiselle puolelle olisi saatu oma tila Bonuspoikaselle, mutta silmällä katsoen oli selvää, ettei semmoinen peli olisi vedellyt. Vasemmalla alhaalla näkyy sängyn kulma. Sermin takana on vaatetanko - se, kuten myös Lundia-vaatehylly ja -meikkipöytä ovat edelleen väliaikaisia ratkaisuja, mutta toistaiseksi toimivia. Piippuun nojailevat Taormina-maisemataulut sijoittuvat pian portaikkoon aurinkoa vastapäätä. Meikkipöydän (tai siron kirjoituspöydän) aion löytää käytettynä, kunhan varmistun siihen sijoitettavan tavaran määrästä, jotta osaan etsiä pöytää sopivan kokoisilla laatikoilla. Vessan oven ja jo vuosia kyttäämäni, ihanista ihanimman
Pip-tapetin välistä bongaamasi musta hökötys on hyllykkö, tietenkin vain väliaikaisesti tuossa.
Timpurien kädenjälkeä ja ideointia voi ihailla esimerkiksi tästä kulmasta. Seinälauta on 7-tuumaista raakaponttilautaa v-uralla, joka sitten maalattiin ainakin kahteen kertaan puolihimmeällä
Kiva-kalustelakalla. Katossa on nättiä, valmiiksi valkoiseksi maalattua (eli kerralla paikalleen lyötynä valmista) helmipontillista paneelia. Puutavara tilattiin
Leppijoelta. Sattumalta meidän vanha sängynpääty sopii mukaan mukavasti. Vintin tukirakenteet jätettiin näkyviin, saunasuojailemme niitä luultavasti tässä jossakin välissä. En nyt ottanut kuvaa listoista, mutta kun viistoa kulmaa on jos mihin suuntaan, ja jokainen lista on mikrometrilleen kohdallaan kauniisti jiirissä, niin voitte kuvitella, millaisesta käsityötaidosta on kysymys.
Tässä kuvassa näkyy paitsi tapetti, myös meikkipöydän idea. Peili kiinnitetään oikealle korkeudelle, kun oikea pöytä löytyy. Valaisimet ovat kylpyhuonepuolelta, ja niille laitettiin oma katkaisija tuohon oikealle. Pistorasiat hiusmuotoiluvehkeitä varten löytyy tietenkin myös (toiseen tosin tulee vielä kiinni minijääkaappi, johon suunnittelin sijoittavani kosmetiikkaa; mahdollisesti myös erityisten iltojen jälkeisiä aamuja varten siellä voi säilyttää raikasta juomaa).
Muuten valaistus hoituu kesällä kahden pikkuikkunan kautta, ja juhannuksesta etääntyessä käyttöön otetaan myös katon neljä
Planex-valoa. Olivat näppärät asentaa ilman mitään kotelointitarvetta, niiden ledit kestävät lähes ikuisesti, meille vakuutettiin, ja sitten kun vielä otettiin niihin himmennin, niin aamullakaan ei tarvitse kärsiä mistään
gremlins-oireista.
No sitten on tämä yläkerran vessa. Minulle annettiin vapaat kädet tapettivalintaan, viitteellä "huussitunnelma". Onneksi
VäriÄssistä löytyi kaikkea. Vähän jo tuskailin näiden kaikkien lautajuttujen ja pystyviivan paljouden kanssa, mutta tämä koppi on niin pieni, että kun sen oven avaa ja vastassa on tämän näköinen seinä, niin väkisinkin alkaa naurattaa. Hyllyt ja naulakot on nyt kyllä valittava kieli hyvin keskellä suuta. Posliinikama on
Porin Putkirakentajilta.
Ceci n'est pas un miroir. C'est bien une petite fenêtre. Joku pikku salusiini siihen täytyy vielä kehitellä. Planex katossa täälläkin.
Perähuone on tässä iltavalossa kovin hämyisä, kun ei valoja ole vielä asenneltu. Pleikkari ja muut tärkeät kamat ovat vielä Lundia-kokoelman kannateltavina, sängyksi löytyi sopivasti tarjouksesta tuommoinen romanttinen levitettävä sohvasänkymeininki.
Pienten tyttöjen huone on nyt jaettu parvisängyllä nukkumis- ja iltasadunlukemistilaan...
...ja leikki-, askartelu- ja säilytystilaan. Täällä riittää viilailua tavaran määrän karsimisen ja siivon ylläpidon harjoittelun suhteen. Vanhassa Kodissa lepotilaa oli kokonainen huone yläkerrassa, ja toimintaa varten oli naapurihuone. Silloin ei yhtään häirinnyt, jos keskelle lattiaa sattui jostain syystä jäämään esimerkiksi vanha kukkapöytä, mutta nyt se kyllä tökkii aika paljon. Äidin suuri haaste on muistaa asettaa itselleen kellonlyömä, jolloin ilman joustoa komennetaan tytöt yläkertaan varmistamaan, että huone on läpikuljettavassa ja nukkumista varten tarpeeksi rauhallisessa kunnossa.
Vaatesäilytys on muuten lähilasten osalta ratkaistu yhdellä kaapilla, jossa on tanko ja pari hyllyä, sekä yhdellä kolmilaatikkoisella lipastolla. Lipasto näkyy alakuvassa vasemmassa alanurkassa, ylemmässä kuvassa oikeassa alanurkassa. Lipaston oikealla puolella on tuo kiiltävän ruskea kaakeliuuni, jonka oikealla puolella puolestaan on se vaatekaappi.
Nyt siis asetellaan ja karsitaan. Lisäksi odotellaan kypsyväksi sitä aikaa, joka kertoo meille, minkälaisia lopullisia säilytysratkaisuja tarvitsemme, ja mihin niitä voi sijoittaa, ja missä laajuudessa, ja mikä olisi käytännöllisintä. Siihen kuluu vielä jonkun aikaa. Sitä odotellessa voidaan nöyrin mielin yrittää siistiä perähuonetta sellaiseen kuntoon, ettei sen tarvitse luimistella ihan kamalan paljon ammattilaisten tekemän huoneen vieressä.
